Abraham Ojanperä

”Jos minä saisin elää elämäni uudelleen, en tahtoisi olla kuvernööri enkä mikään muukaan suuri herra, laulaja vain.”

abraham-ojanperaLiminkalaissyntyinen Abraham Ojanperä (1856–1916) oli aikansa merkittävin laulupedagogi ja laulutaitelija Suomessa. Ojanperä oli ensimmäisiä levyttäneitä laulajia ja toimi muun muassa solistina Jean Sibeliuksen Kullervo-sinfonian kantaesityksessä 1882 sekä teki tiivistä yhteistyötä Oskar Merikannon (1882–1924) kanssa. Ojanperä oli merkittävässä roolissa, kun Suomeen vasta 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa luotiin musiikkikulttuuria. Ojanperä oli etenkin suomenkielisen taidelaulun suuri puolestapuhuja ja samalla Helsingin musiikkiopiston (nykyinen Sibelius-Akatemia) ensimmäinen suomenkielinen laulunopettaja.

Abraham Ojanperän poikkeuksellinen elämänkerta

Abraham Ojanperän elämäntarina on poikkeuksellinen monestakin syystä. Abraham ”Aappi/Aappo” Ojanperä syntyi vuonna 1856 Pohjois-Pohjanmaalla Limingassa maalaistaloon. Abrahamin vanhemmat menehtyivät lavantautiin pojan ollessa vasta toisella ikävuodellaan. Nuoren pojan musiikillinen lahjakkuus huomattiin pienessä pitäjässä nopeasti ja kyläläisten keräämällä rahoituksella nuori Aappi lähetettiin Jyväskylän seminaariin opiskelemaan laulua. Myöhemmin Ojanperä jatkoi laulun opiskelua muun muassa Helsingissä ja Dresdenin kuninkaallisessa konservatoriossa. Abrahamista tulikin ensimmäinen ulkomaisissa konservatorioissa koulutuksen saanut talonpoikaisjuurinen mieslaulaja aikana, jolloin jopa kansakouluun pääsy oli suurta onnenkauppaa.

abraham-ojanpera-2Värikäs tarinoija, seuramies ja herkkusuu

Ojanperä oli komea mies, jolla oli komea ääni. Hän oli tarinoiden mukaan erinomainen seuramies, iloinen, vilkas ja välitön, mutta suuttuessaan saattoi olla kiivaskin. Kovasti hän oli naisten mieleen, mutta erinäisistä syistä hän eli ja kuoli poikamiehenä. Hän rakasti kauneutta kaikkialla; luonnossa, pukeutumisessa ja pöydän antimia. Suomen kulttuurielämässä Ojanperä oli vaikuttava näky: hän pukeutui näyttävästi ja esiintyminen oli lähes koomisuuteen asti teatraalista. Lukuisten, osaksi kulttuuriväestä koostuvien vieraiden mukaan laulaja oli paitsi värikäs tarinoija myös taitava kokki ja herkkusuu. Ojanperä pitikin ystävilleen pitoja, jossa nautittiin hyvää ruokaa ja juomaa. Ojanperän läheisiä ystäviä olivat muun muassa Eino Leino sekä Oskar Merikanto.

Ojanperä kuoli Limingan kotitilallaan Aappolassa 1916 ystäviensä ympäröimänä. Aappola on toiminut Ojanperän museona vuodesta 1917 ja esittelee laulajan kodin lähes sellaisenaan kun se oli sata vuotta sitten. Aappola sijaitsee Limingan vanhalla museoalueella, jonka läheisyydessä myös ’Abrahamin pidot’ -ooppera esitetään.

Lähteet:

Maija-Liisa Näsänen, Suomalaisuuden idea nosti orpopojan laulajaksi. Kaleva, Yläkerta 28.2.2016.

http://www.kirjastovirma.fi/henkilogalleria/Ojanper%C3%A4_Abraham

http://www.kirjastovirma.fi/liminka/ojanpera

https://fi.wikipedia.org/wiki/Abraham_Ojanper%C3%A4

katri-tuoriKATRI TUORI (o.s. Foudila)

Syntymäpäivä ja -paikka: 7.9.1858 Limingassa
Kuolinpäivä ja -paikka: 30.11.1945 Limingassa
Ammatti: opettaja, kirjastonhoitaja, aktiivinen jär­jestötoiminnassa

Ystävyys Abraham Ojanperään

Katri Tuori syntyi syksyllä 1958 Foudilan talon tyt­tärenä. Tuori ystävystyi jo lapsena Abraham Ojan­perän kanssa ja kaksikon ystävyys kesti läpi heidän elämänsä. Parivaljakon ystävyys eteni jopa niin pit­källe, että Ojanperä kosi nuorena miehenä Tuoria, mutta Foudilan isäntä ei luvannut tytärtään miehel­le, jolla ei ollut kunnollista ammattia. Nuorten välit säilyivät kuitenkin läheisinä ystävinä ja Ojanperän kiertäessä maailmaa he pysyivät kirjeenvaihdossa keskenään.

Kun Liminkaan perustettiin syksyllä 1882 tyttöop­pilaille tarkoitettu kansakoulu, tuli 30-vuotiaasta Tuorista sen ensimmäinen opettaja. Tuori oli opet­tajattarentoimessaan yli kolmekymmentä vuotta, aina vuoteen 1916 saakka.

Aktiivinen järjestöissä ja kunnan Limingan kehittämisessä

Tuori toimi läpi elämänsä aktiivisesti järjestöissä ja kunnan kehittämisessä. Tuori oli perustassa muun muassa Limingan nuorisoseuraa, naisyhdistystä, sekä toimi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Li­mingan paikallisen osaston sekä Lotta Svärd -yh­distyksen ensimmäisenä puheenjohtajana ja istui osastojen johtokunnassa useita vuosia. Naisyhdis­tyksen rooli oli merkittävä, sillä yhdistys ajoi muun muassa naisten äänioikeutta. Kun naiset saivat kun­nallisen äänioikeuden, Limingan Naisyhdistys asetti kunnallisvaaleihin omat ehdokkaansa ja saikin val­tuustoon kaksi naista. Naisyhdistys ajoi myös Suo­men itsenäisyyttä tukemalla voimakkaasti suojelus­kunnan työtä. Tunnustuksena työstään isänmaan ja kotipaikkakunnan hyväksi hänet kutsuttiin vuonna 1929 Lotta Svärd -yhdistyksen Limingan paikallis­osaston kunniajäseneksi.

Tuori oli mukana myös Limingan kirjaston kehittä­misessä ja toimi kirjastonhoitajana kahteen ottee­seen, ensimmäisen kerran vuonna 1888. Kun kirjas­ton toiminta oli 1920-luvulla pysähdyksissä, Tuori tarjoutui vuonna 1925 ottamaan kirjaston jälleen hoitoonsa, jos se sijoitettaisiin hänen taloonsa Koti­rantaan. Näin tapahtuikin, ja Katri-tätinä Limingas­sa tunnettu Tuori huolehti kirjastosta syksyyn 1935, 77-vuotiaaksi saakka.

 

Lähteet:

http://www.kirjastovirma.fi/henkilogalleria/Tuori_Katri

http://kirjastolinkit.ouka.fi/kaleva/syys06/4462629.xml

aurora-hanneborgAURORA HANNEBORG

Aurora Hanneborg syntyi 16.8.1859 norjalaiseen Hanneborgin kartano- ja tehtailijasukuhaaraan. Suku aloitti Hanneborg -sukunimen käytön 1800-lu­vulla. Abraham Ojanperä tutustui Aurora Hanneborgiin Auroran veljen Odilon Hanneborgin kautta. Abra­ham ja Odilon opiskelivat samaan aikaan Dresde­nissä Saksassa.

Aurora ja Abraham

Aurora kävi kirjeenvaihtoa Abrahamin kanssa vuo­desta 1888 vuoteen 1915. Melkein kolmen vuosi­kymmenen ajanjakson aikana he kävivät kirjeitse läpi monenlaisia elämään liittyviä asioita. He tekivät myös yhteisiä matkoja ja vierailivat useita kertoja toistensa kotimaissa, Norjassa ja Suomessa.

Avioliitto oli esillä Auroran ja Abrahamin välillä alus­ta lähtien. Lopulta Aurora luopui avioliitto aikeis­taan koska ei halunnut ”vangita” vapaata taiteilijaa. Abrahamin kuoleman jälkeen Aurora lunasti Abra­hamin kotitalon Aappolan ja yhdessä Katri Tuorin kanssa hän suunnitteli talosta Ojanperän muistoko­din. Muistokoti avattiin yleisölle vuonna 1917.

Lähteet:
Maija-Liisa Näsänen (2008). Abraham Ojanperä – laulajan elämä.