Jukka Linkola: Ajatuksia Abrahamista

2.5.2017

”Olen onnenpekka! Sain sävellettäväkseni oopperan sellaisesta aiheesta, joka kenties ei koskaan olisi tullut mieleeni. Jouni Prittiseltä tuli syksyllä 2015 kutkuttava puhelu. Hän kyseli halukkuuttani Abraham Ojanperä-oopperan tekoon. Olimme Jounin kanssa muutama vuosi aiemmin tehneet Sydämeni Laulu- musikaalin Kouvolaan. Sekin oli lähes läpisävelletty teos ja Jouni sai toteutettavakseen koko musikaalin fyysisen annin. Koska en tuntenut Abraham Ojanperän historiaa riittävästi en aluksi ollut aivan varma olenko oikea mies tekemään hänestä kertovaa isoa oopperaa. Pikkuhiljaa materiaaliin tutustuessani oivalsin, että tämäntyyppinen taiteilijatarina on koskettava ja epätavallinen oopperan lähtökohta. Tapaaminen Helena Tornbergin kanssa ja Aappolassa käynti avasivat minulle lopullisesti aarrearkun Abrahamin kiehtovaan taiteilijaminään. Päätin että oopperasta tulisi laulullisuuden ylistys. Tämä on tarina intohimoisesta laulajasta ja Suomen ensimmäisestä ammattimaisesta laulupedagogista.

Abraham oli suhteessa laulamiseen tinkimätön, ahkera, ja hyvin perusteellinen. Yksityisessä elämässään hän oli rehevä, jopa hieman suureellinen, siis nähdäkseni eräänlainen renessanssihahmo. Se näkyi pukeutumista myöten, eritoten hautajaisarkkuunsa sunnittelemassaan vaatetuksessa. Hän oli hyvin pidetty henkilö ja kutsui usein juhliinsa ihmisiä kaikista yhteiskuntaryhmistä. Luulen, että orvoksi jääminen ja äidin kaipuu antoivat hänelle suuret empaattiset lahjat ja onnistumisen eväät kanttorin ja pedagogin työhön. Abraham Ojanperä kantaesitti Jean Sibeliuksen musiikkia ja työskenteli tiiviisti Oskar Merikannon kanssa. Tämä nostaa hänet epäilijöidenkin mielessä musiikkimme merkkihenkilöihin. Hän ei käsitykseni mukaan ylentänyt itseään suuremmaksi kuin oli, eikä esittänyt ”laulajan roolia” elämässään. Hän oli LAULAJA!

Se että Ojannperästä ei koskaan tullut suurta kansainvälistä oopperatähteä tuo mielenkiintoisen särmän tähän päähenkilöömme. Olisiko oma epävarmuuden tunne kuitenkin pitänyt hänet kotimaassa ja Limingassa? Taiteilijan toiveet ja omat kyvyt suhteessa eteentuleviin työresursseihin ja menestyksiin, sehän on ikuinen kilpa-asetelma ja helposti myös sovittamaton ristiriita. Ehkäpä pedagogiikka oli se elämäntehtävä, jolla uran hienoiset pettymykset lopullisesti pestiin pois.

Abrahamista saattaa saada sellaisen kuvan, että nallekarhumainen pehmeä olemus on ainoa oikea. Kuvissa Oskar Merikanto ja Abraham ovat kuin kaksi marjaa. Tempperamenttia ja kiivautta mahtui kuitenkin laulajan luonteeseen ja sen saattaa aistia myös vanhoista levytyksistä. Abraham Ojanperä toimi Helsingissä kanttorina. Mitä olisi kanttorista kertova ooppera ilman virttä? Teimme siis myös uuden virren! Ojanperän seurueeseen kuului hänelle vapaamieliseen tapaan naisia ja miehiä. Siinähän ei olisi mitään kummallista nykyään. En ole halunnut nostaa tätä tematiikkaa oopperani pääasiaksi.

Abrahamin pidot-oopperassa olen palannut omassa sävellystyylissäni vuolaaseen vapaatonaaliseen melodiikkaan. Romantiikka ei ole kaukana. Se ei uskoakseni Abrahamillekaan ollut mitenkään vierasta. Koska tiesin Jouni Prittisen huikeat näyttämökoreografiset kyvyt, teokseeni tuli useita merkittäviä tanssikohtauksia, joissa pelimannihenkiset ja svengaavankirpeät rytmit lyövät kättä dramaattisimmille aineksille. Musiikissani on luonteelleni ominaista draivia silloin kun sille on tilaa. Teoksessani on myös hengittävää ja kuulakasta aarialaulua, niinkuin oopperassa mielestäni pitääkin olla. Ulkoareenalle tehtävässä oopperaspektaakkelissa saa olla myös sopiva annos huumoria ja kansanomaista rentoutta. Tähän aiheeseen ja tähän paikkaan sellainenkin ilmaisu nähdäkseni sopii. Toivon, että koloratuurisopraanon esittämä Pikku-Aappo myös heti aluksi hälventää realismin tunnun. Emme tee näköispatsasta, sellainen ei ole onneksi tarpeen. Haluan hypätä laulu siivin korkeammalle, johonkin toiseen näyttämöpotenssiin joka mahdollistaa unelmoinnin ja hypyn pilven reunalle tai kimmeltävän tähtitaivaan äärelle. Näillä aineksilla luomme pohjan tämänpäivän Abrahamin pidoille! Toivon että viihdytte!”

Haluan kiittää Helenaa ja Jounia, Limingan kuntaa, sekä OAMK:n työryhmää upeasta yhteistyöstä!

Jukka Linkola, säveltäjä, taiteilijaprofessori

Laita jakoon, jos tykkäsit!
Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestEmail this to someone

Blogi

Blogissa kurkistetaan oopperan järjestelyihin ja etenemiseen. Blogissa kirjoittavat oopperan parissa työskentelevät henkilöt, jotka valottavat oopperan etenemistä ja ajatuksiaan omasta näkökulmastaan. Valokeila käännetään myös oopperamme päätähteen eli Abraham Ojanperään. Tervetuloa seuraamaan mitä oopperan kulisseissa tapahtuu!

Aikaa jäljellä Helsingin ensi-iltaan 22.2.2018

Päivä(t)

:

H(s)

:

Minuutti(a)

:

Second(s)

Ryhmävaraukset

Ryhmävarauspyynnöt voi lähettää osoitteseen ryhmat@musiikkitalo.fi.

Abrahamin pidot

Limingassa 2017 jymymenstyksen kokenut Abrahamin pidot -ooppera esitetään 22. ja 23.2.2018 Helsingin Musiikkitalossa.

Etusivu
Blogi
Facebook-sivu

Yhteystiedot

Helena Tornberg, tuottaja

Eero Karvonen, apulaistuottaja